Rantasalmelainen Marja Ikonen on aina ollut joukkuepelaaja. Omassa työssään Järvi-Saimaan kansalaisopiston suunnittelijaopettajana hän on huomannut, että musiikkikoulutuksen laadun voi tulevaisuudessa pelastaa yhteistoiminta. Sitä tarvitaan niin alueiden, organisaatioiden kuin eri-ikäisten ihmisten välillä.
”Uskon yhdessä tekemiseen. Se tarkoittaa yhteismusisointia, hallinnollista yhteistyötä ja taiteen perusopetuksessa raja-aitojen kaatamista eri-ikäisten ihmisten välillä. Rantasalmella kaiken ikäiset ihmiset voivat osallistua opetukseen. Meillä on mukana ja jopa samassa orkesterissa soittamassa niin 6- kuin 80-vuotiaita. Kaiken ikäiset ihmiset voivat aloittaa musiikkiharrastuksen ja kaiken ikäiset voivat oppia”, Marja Ikonen kertoo.
Marja Ikonen sekä opettaa että suunnittelee kansalaisopiston musiikkikoulutusta. Hän on aiemmin toiminut myös paikkakunnan peruskoulussa ja lukiossa musiikinlehtorina. Lisäksi hän on vuodesta 2003 johtanut Rantasalmen puhallinorkesteria ja Nuorisoteatterin musikaaleja.
”Vaikka pienemmällä paikkakunnalla on aina pulaa resursseista, täällä on myös jotakin sellaista, jota isommilla paikkakunnilla ei saavuta. Täällä yhteisöllisyys syntyy helposti, eikä ole kyräilyä eikä kilpailua. Kaikki ihmiset tuntevat toisensa, ja kun saamme täällä esimerkiksi musikaalin aikaiseksi, se on vahvasti meidän kaikkien juttu ja kaikki ovat ylpeitä onnistumisesta.”
Joukkuepelaaja alusta asti
Marja Ikosen tie musiikkialan ammattilaiseksi alkoi esikouluikäisenä, kun hän meni mukaan pienellä paikkakunnalla järjestettyyn sähköurkukouluun.
”Siellä meitä soittajia oli pitkä rivi kuulokkeet korvilla ja opettaja kiersi auttamassa meitä. Siitä musiikki-innostus lähti.”
Urkukoulusta tie vei musiikkiopistoon. Instrumenttivalikoima kasvoi iän karttuessa, ja nuori nainen halusi kokeilla erilaisia soittimia. Kaikkein mukavinta oli kuitenkin yhdessä soittaminen.
”En ole koskaan ollut mikään suuri treenaaja, mutta nuorena soitin paljon, koska olin niin monessa mukana.”
Ja moneen hän tosiaan ehti: oli puhallin- ja sinfoniaorkesteria, harmonikkaryhmää, klarinettikvartettia, oma laulu- ja soitinyhtye Teljättäret, tanssibändejä, koulukuorojen säestämistä, seurakunnan nuorisokuoro… Kiinnostus vei myös kohti orkesterinjohtoa. Kun Marja Ikonen pääsi Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan musiikkikasvatusta, hän jatkoi orkesterijohdon opiskelua Keski-Suomen konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa B-kurssiin saakka.
Pitkäjänteiselle työlle arvostusta
Marja Ikonen uskoo, että Suomesta on kasvanut musiikkikoulutuksen ihmemaa pitkälti taitavien musiikinopettajien ansiosta. Tällä hetkellä hän on huolissaan muusikon ja musiikinopettajan työn arvostuksesta.
”Arvostuksen pitäisi näkyä myös alan palkkauksessa. Se myös lisäisi kiinnostusta alalle.”
Menestyksen haasteena hän näkee myös oman aikamme ilmiön, jossa pitkäjänteisen työn tekeminen ei ole enää tavoiteltavaa.
”Elämme yhteiskunnassa, jossa tuloksia pitäisi tulla nopeasti ja helposti. Se ei musiikinopiskelussa onnistu. Tie muusikoksi on pitkä ja vaatii sinnikkyyttä. Samalla näen myös, että ne, jotka lähtevät tälle tielle ja oppivat musiikkiharrastuksessaan pitkäjännitteisyyttä, oppivat myös hyvin paljon”, hän summaa.
Ratkaisuna hän pitää joustavaa koulutuspolkua, jossa samojen seinien sisällä olisi tarjolla mahdollisuuksia sekä vapaampaan harrastamiseen että tavoitteelliseen kouluttautumiseen.
”Musiikkikoulutuksen rakennetta pitäisi muuttaa niin, että esimerkiksi kansalais- ja musiikkiopistojen yhteistyö olisi helppoa ja hyödyttäisi molempia. Esimerkiksi Rantasalmella ei ole ongelmaa siinä, että samoissa ryhmissä soittavat sekä ammattimuusikon uraa tavoittelevat ja vapaammin harrastavat.”
Yleistä hyvinvointia kaikille
Marja Ikosen mielestä musiikkikoulutuksen tavoitteena ei ole pelkästään ammattilaisten tuottaminen, vaan yleisemmin hyvinvoinnin luominen kaikille.
Hän itse haluaa omassa työssään panostaa erityisesti uusiin aloittajiin. Tänä syksynä Rantasalmella on aloittanut uusi alkeispuhallinorkesteri ja hän haluaa opettaa sitä itse.
”Haluan tutustua soittajiin heti alkumetreillä. Se työ on niin tärkeää, että panostan siihen ajallisesti paljon. Esimerkiksi sävellän orkesterille juuri heidän taitotasolleen sopivia kappaleita. Olen nimittäin ottanut uuden lähestymistavan opettamiseen, eikä siihen sopivia kappaleita löytynyt valmiina. Haluan aina uudistaa opetustani muutoinkin, enkä esimerkiksi toista samaa opetusrutiinia vuodesta toiseen, vaan otan jokaisen porukan aina yksilöllisesti huomioon.”
Työtään hän kertoo tekevänsä suurella sydämellä. Työn suurin haaste on resurssipula, joka näkyy niin rahassa, harrastajien määrässä, talkoovoimassa kuin pätevissä työntekijöissä. Pienen paikkakunnan kirous on se, että toiminta saattaa olla yhdestä osaajasta kiinni. Niinpä Marja Ikonen haluaa jakaa omaa osaamistaan eteenpäin.
”Tärkeää on löytää aikaa: aikaa opettajalta oppilaalle, aikaa oppilaalta harjoitteluun, aikaa palautumiseen. Jos kaikki yritetään survoa liian nopeasti läpi, ei kehitystä voi tapahtua.”
Teksti: Terhi Paavola
