”Kiitos hyvästä opetuksesta ja siitä, että on saanut olla omanlaisensa. Ja kun saimme tehdä yhdessä monenlaista.”
Näin lausahti eräs musiikkiopistoalumni muistellessaan nuorena saamaansa oppia. Sanat saivat minut jälleen kerran oivaltamaan, mikä tarkoitus työllämme on. Tai kuinka 9-vuotias rumpalipoika kirjoitti paikallislehden tarinakilpailussa koskettavan hauskasti ensimmäisestä orkesterikeikastaan otsikolla ”Elämäni onnellisin hetki”.
Liekö visiotyön ansiota, että olen muutoinkin viime aikoina entistä enemmän herkistynyt huomaamaan musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen hyvää tekevää vaikutusta sekä lähellä arkisessa ruohonjuuressa että valtakunnallisessa toimintaympäristössä.
Musiikkikoulutuksen visiotyön alkaessa saatoimme vain arvailla, mitä kaikkea saamme kokea ja todeta prosessin aikana. Olennaisinta on ollut alan väen osallistuminen yhteiseen työhön. Kiitos siis, kun tulit mukaan seminaareihin, webinaareihin ja verkkokommentointiin. Tästä kaikesta ajatustyöstä ja ideoinnista koostuu yhteinen visiomme. Visio on yhtä kuin me.
Haluan kiittää myös seminaarien järjestäjiä sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaa mahdollistamisesta. Erityiskiitokset haluan esittää visiotyön ydinryhmälle innostuneesta sitoutumisesta ja erinomaisesta työstä.
Nyt, kun valmis visio on käsissämme, otetaan se vastaan avoimin ja luottavaisin mielin. Tarkastellaan sitä ja avataan se eteemme. Pohditaan, mitä juuri minä ja organisaatiomme voimme tehdä yhteisen ja tärkeän asian puolesta. Voisinko juuri minä ja kollegani olla muutoksen airut, vaikkapa yhdessä naapurioppilaitoksen kanssa?
Sillä jokaisella meistä on merkitys.
Jouni Auramo
Musiikkikoulutuksen visiotyöryhmän puheenjohtaja
