Visiotyöllä halutaan vahvistaa eri osapuolten yhteistä käsitystä koko koulutusjärjestelmän kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä tukea eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Yhteinen visio tukee paikallista päätöksentekoa ja strategiatyötä kolmella tavalla:
1. Se kuvaa kansallisen järjestelmän kehittämistavoitteet
Tavoite: tunnistetaan muutostarpeet ja mahdollisuudet, joiden pohjalta luodaan yhteiset tavoitteet koulutusjärjestelmän kehittämiselle
2. Se selkeyttää työnjakoa
Tavoite: annetaan kullekin toimijalle mahdollisuudet tarkastella omaa tehtäväänsä ja rooliaan suhteessa koulutusjärjestelmän kokonaisuuteen, yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin ja tulevaisuuden muutoksiin
3. Se vahvistaa mahdollisuuksia yhteistyöhön
Tavoite: lisätään ymmärrystä siitä, millaisella eri toimijoiden välisellä alueellisella ja kansallisella yhteistyöllä voidaan lisätä vaikuttavuutta, vastata nykyistä paremmin kehittymishaasteisiin sekä asettaa näiden pohjalta malleja ja selkeitä tavoitteita yhteistyön kehittämiselle. Jotta kaikkien toimijoiden ääni olisi mukana visiotyön suunnitteluvaiheessa, on joulukuussa ja kevään 2019 aikana kartoitettu kentän näkemyksiä siitä, mitä visiotyöllä tulisi ensisijaisesti saavuttaa ja miten se voitaisiin parhaiten toteuttaa.
Hankkeen alustava aikataulu- ja toteutustapaehdotus
Syksy 2018: Visiotyön valmistelu, dekaani Kaarlo Hildénin kutsukirje
Kevät 2019: Visiotyön hankesuunnitelma, Visiotyön ennakkokysely, Avausseminaari 6.4.2019
Syksy 2019: Valtakunnallinen visiotyö
Kevät 2020: Valtakunnallinen visiotyö
Hankkeen ensimmäinen vaihe (syksy-talvi 2018-2019)
Tähän mennessä olemme kartoittaneet toimijoiden näkemyksiä visiotyön tarpeellisuudesta, tavoitteista ja prosessista sekä siitä, millä tavoin toimijat olisivat valmiita osallistumaan tällaiseen työskentelyyn. Kartoitus toteutettiin sähköisellä kyselyllä sekä puhelinhaastatteluilla.
Toinen vaihe (kevät 2019)
Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkoitus laatia itse visiotyön hankesuunnitelma. Työhön kutsutaan kaikki suomalaisesta musiikkikoulutuksesta vastaavat tahot. Työ toteuttiin seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä lauantaina 6.4.2019.
Kolmas vaihe (syksy 2019 – kevät 2020)
Kolmannessa vaiheessa käynnistetään valtakunnallinen visiotyö kaikkien toimijoiden yhdessä rakentaman hankesuunnitelman mukaisesti. 6.4. seminaarissa keskusteltavaksi: Kyselyn tulosten perusteella Sibelius-Akatemia ehdottaa visiotyön toteuttamistavaksi kansallisten seminaarien sarjaa, joista jokaisessa voisimme yhdessä musiikkikoulutuksen toimijoiden kanssa työstää visiotyötä systemaattisesti eteenpäin 6.4. seminaarissa päättämiemme tavoitteiden mukaisesti. Sibelius-Akatemia ehdottaa, että perustaisimme seminaareissa kerätyn materiaalin jatkojalostukseen ohjausryhmän. Tämän tehtävänä olisi työstää seminaareista saadusta materiaalista yhteenveto seuraavan seminaarin työskentelyn pohjaksi sekä laatia ehdotuksen vision lopullisesta muotoilusta päätösseminaaria varten. Ehdotamme että seminaareja olisi yhteensä 5 – aloitusseminaari ja päätösseminaari (4 vaihe) mukaan lukien.
Ehdotus neljänneksi vaiheeksi (kesä 2020)
Visiotyö viimeisteltäisiin viimeisessä seminaarissa – kesällä 2020 – ja se voitaisiin julkistaa virallisesti Helsingissä järjestettävässä ISME-järjestön (International Society of Music Education) vuoden 2020 maailmankonferenssissa.
Kuvaus suomalaisesta musiikkikoulutusjärjestelmästä 6.4.2019
Suomalainen musiikkikoulutusjärjestelmä 6.4.2019 (pdf)
Muuta taustamateriaalia
Ministeriön selvitys taiteen perusopetuksen rahoituksen uudistamistarpeista
