Pilotti 3 keskittyy musiikkikoulutuksen ammattilaisten koulutuksen kehittämiseen. Pilotti jakaantuu kahteen omaan kokonaisuuteensa: tutkimusosiossa keskitytään musiikkialan opettajakoulutukseen, kun taas koulutusosiossa syvennytään musiikkioppilaitosten johtajien ja johtotehtävissä toimivien täydennyskoulutukseen.
Tutkimusosiossa Centria-ammattikorkeakoulu kartoittaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutussisältöjen nykytilaa ja kehitystarpeita. Tavoitteena on tuottaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa koulutuksen valtakunnallisen kehittämisen tueksi. Selvitystyö toteutetaan vuoden 2025 aikana.
Muuttuvat työelämätarpeet ja yhteiskunnalliset kehityssuunnat haastavat musiikkialan opettajakoulutusta uudistumaan
Musiikkialan korkeakoulutusta haastaa opettajien työnkuvan moninaisuus ja pirstaleisuus. Opettajilta odotetaan laaja-alaista osaamista, joten työllistymisen kannalta useiden eri tutkintojen suorittaminen voi olla eduksi. Esimerkiksi musiikin varhaiskasvattajaksi, instrumenttipedagogiksi tai musiikinopettajaksi pätevöidytään eri koulutuspolkujen kautta. Tyypillisesti musiikinopettajilla ja instrumenttipedagogeilla onkin useita pätevyyksiä ja akateemisia tutkintoja, joiden avulla he pyrkivät vastaamaan työnantajien muuttuviin tarpeisiin.
Musiikkialan opetus- ja oppimisympäristöt kehittyvät jatkuvasti, mikä vaatii opettajilta entistä monipuolisempaa osaamista. Työelämässä korostuvat perinteisten pedagogisten taitojen lisäksi yhä enemmän esimerkiksi organisointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät taidot, liiketoimintaosaaminen, yhteisöpedagogiikka, digitaaliset taidot sekä kyky kohdata erilaisia oppijoita.
Nykyinen rahoitusmalli ohjaa kokonaisten tutkintojen suorittamiseen, ja useampien tutkintojen suorittaminen pidentää opiskeluaikoja. Joustavammat ratkaisut, kuten tutkintoa täydentävät moduuliopinnot, voisivat tulevaisuudessa tarjota musiikkipedagogeille ja musiikinopettajille kevyemmän tavan hankkia täydentävää osaamista.
Musiikkialan koulutuksessa nousevat esiin myös laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset, kuten kestävä kehitys, kulttuurinen kompetenssi, digitalisaatio sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Näiden teemojen merkitys on musiikkialalla kasvussa, ja niiden integrointi opettajakoulutukseen on keskeistä. Musiikkioppilaitosten opettajat toimivat esikuvina alalle hakeutuville nuorille, ja monimuotoisen, kestävän ja tasa-arvoisen oppimisympäristön luominen voi osaltaan edistää koko alan kehitystä. Selvitystyön suunnittelun pohjana toimivalla kyselyllä kartoitetaan musiikkipedagogien ja musiikinopettajien näkemyksiä näiden teemojen merkityksestä työelämässä sekä niiden huomioimisesta koulutuksessa.
Oppimispolut ja opetussuunnitelmat tutkimuksen keskiössä
Selvitystyö keskittyy musiikkipedagogin ja musiikin aineenopettajan tutkintoihin. Työn keskeisiä teemoja ovat oppimispolkujen ja opetussuunnitelmien sisältöjen tarkastelu sekä mahdollisten päällekkäisyyksien tunnistaminen. Keskusteluun osallistetaan myös opettajien työelämäkenttä, kuten taiteen perusopetuksen oppilaitokset, koulujen musiikinopetuksen toimijat sekä ammatillinen koulutus. Ajankohtaisena käytännön esimerkkinä selvityksessä toimii Jyväskylän yliopiston uusi LuoMus-koulutus, joka antaa opiskelijoille kaksoiskelpoisuuden toimia sekä luokanopettajana että musiikinopettajana.
Tutkijan tehtävässä Centria-ammattikorkeakoulussa aloitti tammikuussa Lea Vartiainen. Hänen aikaisempi kokemuksensa Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana on antanut hänelle vankan pohjan tutkimustyön toteuttamiseen.
– Olen tähänastisessa työssäni kehittänyt musiikkipedagogikoulutusta yhden ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja tietyllä alueella. Tutkimustyössä pääsen syventymään musiikkialan opettajien koulutuksen sisältöihin valtakunnallisesti, vertailemaan koulutussisältöjä ja tuottamaan tietoa koko koulutuskentän kehittämistyöhön. Näen koulutuskentän valtakunnallisella yhteistyöllä paljon mahdollisuuksia, kertoo Lea.
Alkuvuodesta laadittava tutkimussuunnitelma määrittelee tutkimuksen tavoitteet, tarkoituksen, teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuskysymykset. Suunnitelman laatiminen perustuu osallistavaan ja yhteisölliseen prosessiin, jota hyödynnettiin jo Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työssä. Kentän toimijoiden näkemyksiä selvitystyön tarpeista sekä halukkuutta toimia asiantuntijapoolissa tutkimuksen tulevissa vaiheissa kartoitettiin aloituskyselyllä. Suunnitelman pohjalta toteutetaan aineistonkeruu ja analyysi, ja tuloksista laaditaan raportti koko musiikkikoulutuksen kentän käyttöön.
Tutkimus katsoo musiikkikoulutuksen tulevaisuuteen
Selvityksen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa musiikkipedagogien ja musiikinopettajien koulutussisällöistä sekä niiden kehittämistarpeista. Tavoitteena on myös edistää musiikkialan opettajakoulutuksen valtakunnallista kehittämistä, lisätä oppilaitosten välistä dialogia ja vahvistaa yhteistyötä erityisesti työelämän tarpeet huomioiden.
– Koulutusorganisaatioina pyrimme kukin vastaamaan alamme ajankohtaisiin uudistumistarpeisiin. Valtakunnanlaajuinen tutkimus auttaa meitä tunnistamaan paitsi yhteisiä haasteita, myös mahdollisia ratkaisuja ja toivotunlaisia tulevaisuusnäkymiä, toteaa Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen professori Suvi Saarikallio.
Selvityksen tuottama ajankohtainen tieto voi toimia pohjana uusille toimintamalleille, kuten kaksoistutkinnoille, verkostoyhteistyölle ja joustaville opintopoluille. Samalla tuodaan esiin, kuinka musiikkikoulutuksen ala vastaa aktiivisesti yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi opetussuunnitelmia uudistamalla. Laajemmassa mittakaavassa selvitys vahvistaa musiikkikoulutuksen yhteiskunnallista merkitystä ja luo pohjaa uusille avauksille, jatkotutkimukselle sekä kansainvälisten koulutussisältöjen kehittämiselle.
– On hienoa nähdä, kuinka visioraportissa ehdotetut toimenpiteet konkretisoituvat Centrian osalta tässä tutkimuspilotissa. Visiotyö on tuonut kentän toimijat lähemmäs toisiaan, ja me kaikki musiikkialan opettaja- ja pedagogikoulutusta tarjoavat organisaatiot olemme tärkeän keskustelun ytimessä – ja viemme asioita eteenpäin yhdessä, summaa Centria-ammattikorkeakoulun koulutusalapäällikkö Annika Mylläri.
Pilotti 3 Tutkimusosion taustaorganisaatiot
Centria-ammattikorkeakoulu
Centria-ammattikorkeakoulu on vuonna 1995 perustettu korkeakoulu, jolla on kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Centria-ammattikorkeakoulu edistää Centria-alueen opiskelijoiden ja yritysten hyvinvointia, kehittymistä ja kilpailukykyä korkeakouluopetuksen, vahvan alueellisen TKI-toiminnan ja kulttuuritoiminnan kautta. Aluevaikutuksesta ja kansainvälisyydestä tunnettu Centria-ammattikorkeakoulu tukee yrittäjyyttä sekä elinkeino- ja työelämän kansainvälistymistä ja digitalisaatiota. Ammattikorkeakoulu kouluttaa tekniikan, liiketalouden, hyvinvoinnin ja kulttuurin aloille. Ainoastaan Centria-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijoilla on mahdollisuus opiskella kansanmusiikkia suuntautumisvaihtoehtona Suomessa.
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 15 000 ja henkilökuntaa noin 2 600. Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos (Mutku) tutkii ja analysoi kulttuurin, taiteiden ja musiikin ajankohtaisia kehityskulkuja. Laitoksella toimivat Nykykulttuurin tutkimuskeskus ja monitieteinen musiikintutkimus ovat alojensa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä asiantuntijakeskittymiä. Mutku kouluttaa monialaisia ammattilaisia musiikki- ja kulttuurialan työtehtäviin. Musiikin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajien lisäksi valmistuneita työskentelee esimerkiksi järjestöissä ja kulttuuri-instituutioissa johto- ja suunnittelutehtävissä, tutkijoina, kulttuurintuottajina ja yrittäjinä.
